Kuka Elina?

Olen viestijä, joka etsii intohimoisesti uusia tarinoita ja tapahtumia ympäriltään. Tykkään suunnitella, tehdä ja toteuttaa. Teen asioita pilke silmäkulmassa ja samalla tosissani.

Osaan kirjoittaa kepeämpiä juttuja, mutta minulta löytyy herkkyyttä ja kykyä tarttua vakavampiin aiheisiin. Omaa vahvuusaluettani ovat ennen kaikkea henkilökuvat.

Olen valmistunut filosofian maisteriksi suomen kielestä vuonna 2016. Todistuskansiostani löytyy myös terveydenhoitajan tutkinto. Työkokemusta on siis sekä media-alalta että hoitoalan puolelta. Olen kirjoittanut muun muassa Turun Sanomiin, Pyöräily+Triathlon-lehteen, paikallislehti Länsi-Suomeen, kaupunkilehti Raumalaiseen, Matkailu kotimaassa -lehteen ja Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n verkkolehteen ja uutiskirjeisiin. Lisäksi olen tehnyt yrityksille sisällöntuotantoa ja tiedotteita.

Rakastan luonnossa liikkumista hikipisaroilla ja ilman. Luontoarvot ovat minulle tärkeitä, ja niitä vaalimaan haluan kasvattaa myös vuonna 2017 syntyneen tyttäreni. Harrastuksiini on kuulunut vuosien varrella lajit jalkapallosta lentopalloon. Hurahdin triathloniin vuonna 2010, mutta tyttäreni syntymän jälkeen minua ovat liikuttaneet ennen kaikkea juoksu, pyöräily ja retkeily. Pulahdanpa välillä avoveteenkin verestämään uintitaitojani. Nykyään matkassa kulkee useasti myös pieni pt, joka on armoton kaikille hidastamisyrityksille.

Liikuntaa sivuaa myös yhdistysharrastukseni. Olen ollut mukana vuodesta 2015 Rauman Iidojen toiminnassa. Yhdistyksemme järjestää keväisin naisille suunnatun hyväntekeväisyysliikuntatapahtuman Flikkatte Vitosen, joka liikuttaa vuosittain noin viittäsataa naista.

Vastapainona liikunnalle minua kiehtovat tunnelmalliset kohteet, varsinkin pienet kahvilat, niin koti-Suomessa kuin ulkomaillakin. Olin aikaisemmin kirjojen suurkuluttaja, mutta nykyään sille ehtii suoda yhä vähemmän aikaa. Pohjoismaisia dekkareita ja historiallisia romaaneja ahmin aina kun ehdin, yleensä juuri ennen nukahtamista.

Poden myös kroonista matkakuumetta, eli reissujalkaa vipattaa vähän väliä. Pahinta lomakuumetta voi aina hillitä suunnittelemalla ja unelmoimalla. Yksi haastavimmista reissuistani suuntautui vuonna 2007 Tansaniaan, jossa vietin kolme kuukautta hoitoalan harjoittelussa. Olkoonkin kuinka klisee, niin välillä täytyy lähteä kauas nähdäkseen lähelle.